Oireet

Ensimmäiset merkit skitsofreniasta ilmenevät yleensä murrosiässä tai varhaisaikuisuudessa, mutta ensioireita on havaittu myös yli 40-vuotiailla.10

Skitsofrenian riski on olemassa sekä miehillä että naisilla, mutta oireet ilmenevät miehillä usein nuoremmassa iässä kuin naisilla.11

Skitsofrenian oireet vaihtelevat henkilöstä toiseen, mutta ne luokitellaan yleensä seuraavasti:5

Lisätietoja skitsofreniasta

Positiiviset oireet (esim. hallusinaatiot, harhakuvitelmat, ajatushäiriöt ja kiihtymys), joita terveillä ihmisillä tavallisesti ei ole ja jotka sairauden katsotaan "lisänneen".

Negatiiviset oireet voidaan pitää käyttäytymisenä, joka "puuttuu" (esim. sisäisen innon, tunnereaktion, innostuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen puute).5 Useimmilla on nämä psykologiset kyvyt, mutta henkilöt, joilla on skitsofrenia, ovat jossain määrin "menettäneet" ne.

Affektiiviset oireet voivat vaikuttaa mielialaan, esim. masennus, ahdistus, yksinäisyys ja itsemurha-ajatukset.

Kognitiivisiin oireisiin liittyy keskittymis- ja muistiongelmia, esim. tarkkaavuuden puute, hidas ajatustoiminta, sairauden puuttuva sisäistäminen (ymmärtäminen ja hyväksyminen).

Henkilöt, joilla on skitsofrenia, voivat kokea toimivansa huonosti yhdellä tai useammalla merkittävällä elämänalueella, esim. suhteet muihin ihmisiin, työ tai koulutus, perhe-elämä, kommunikointi ja hygienia.5

Useimmat, joilla on skitsofrenia, kokevat elämässään useita psykoottisia episodeja (jaksoja, joiden aikana positiiviset oireet ovat ajankohtaisempia).6-8 Positiiviset oireet vaihtelevat yleensä ajan kuluessa, jolloin ne voivat taantuvien jaksojen aikana pahentua ja parempien jaksojen aikana parantua.1,26 Skitsofreniaan sairastuneet voivat elää suhteellisen normaalia elämää psykoottisten episodien välillä ja vaikuttaa terveiltä ja tasapainoisilta. Negatiivisia oireita kuitenkin ilmenee usein ensimmäisen episodin jälkeen, joka voi olla pitkäaikainen ja jonka jälkeen oireet voivat pahentua.1,9,26 Jatkuva tai toistuva sairausmalli on nimeltään krooninen skitsofrenia. Useimmat potilaat, joilla on skitsofrenia, tarvitsevat pitkäkestoista hoitoa, johon yleensä liittyy lääkkeiden käyttö.1,9,26

Lähdeviitteet:

 

1 APA Clinical Guidelines. American Psychiatric Association. Practice guidelines for the treatment of patients with schizophrenia. 2004

5 American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4th Edition Text Revision (DSM-IV-TR). Arlington: American Psychiatric Publishing Inc. 2000.

6 Lieberman JA et al. J Clin Psychiatry 1996; 57(suppl 9): 5-9.

7 Breier A et al. Am J Psychiatry 1994; 151: 20-26.

8 Robinson DG et al. Am J Psychiatry 1999; 156: 544-549.

9 National Institute for Clinical Excellence. National Clinical Practice Guidelines Number 82.

10 Howard R et al. Am J Psychiatry 2000; 157: 172-178.

11 Angermeyer MC et al. Schizophr Bull 1990; 16: 293-307.

26. Käypä Hoito -suositus potilaalle, http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp00031